Kukonharjan Kyläyhdistys ry
Päivi Koivuniemi
Kukonharjan kyläyhdistys ry on tehnyt kyläsuunnitelman yhteistyössä Vampulan kunnan Eläköön Kylät – projektin ja Bircaterra Ky:n kanssa. Työskentelyä on ohjannut yhteisövalmentaja Eija Lahtinen ja hanketta ovat rahoittaneet Joutsenten Reitti ry ja Vampulan kunta.
Päivitykset tehdään Kukonharjan kyläyhdistys ry:n kevätkokouksissa, viimeisin päivitys tehty 26.3.2010.
Kyläsuunnitelmaa tarvitaan ohjaamaan kylän tulevaa kehittämistä. Kyläsuunnittelutyön aikana kyläläiset ovat kokoontuneet yhdessä pohtimaan kylän asioita ja kehittämismahdollisuuksia. Kyläkokouksissa ja suunnittelutilaisuuksissa käydyt keskustelut ja kyläläisiltä saadut tiedot ovat kyläsuunnittelutyön tärkein osa, koska suunnittelutyöhän osallistumalla kyläläiset voivat sitoutua toimenpiteiden toteutukseen. Kyläsuunnitelma on kyläläisten yhteinen julkilausuma oman kylän tulevasta kehittämisestä. Kyläsuunnitelman avulla kylä voi neuvotella kunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toimenpiteiden toteuttamisesta.
Kylän ulkopuolista rahoitusapua haettaessa kyläsuunnitelma välittää rahoittajille tiedon kyläläisten yhteisestä kehittämistahdosta ja sitoutumisesta kyläsuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Monet EU-rahoituskanavat vaativat rahoitushakemuksen liitteeksi kyläsuunnitelman, joka on tehty kyläläisten yhteistyönä.
Nyt valmistunut kyläsuunnitelma on suunnittelutyöhön osallistuneiden kyläläisten yhteinen näkemys kylän kehittämisestä. Tarkoitus on vuosittain seurata ja päivittää kyläsuunnitelmaa, joten kaikki kyläläiset voivat jatkossa olla mukana päivittämässä kyläsuunnitelmaa omilla näkemyksillään ja ideoillaan sekä omalla osallistumisellaan toimenpiteiden toteuttamiseen.
Kyläsuunnitelman teko käynnistyi 28.2.02, jolloin pidettiin Eläköön Kylät – projektin järjestämä kylien yhteinen tiedotustilaisuus kyläsuunnittelutyöstä Osuuspankin kokoustiloissa. Ensimmäinen kylien yhteinen kyläsuunnittelun koulutustilaisuus pidettiin 14.3., jolloin perehdyttiin kyläsuunnitelman tekemiseen. Toinen koulutustilaisuus oli 10.4. ja aiheena oli kyläkyselyn tietojen purku kyläkokouksia varten. Kolmas koulutuskerta pidettiin syksyllä 3.9., jolloin opeteltiin kyläsuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden kirjoittamista. Neljäs koulutuskerta oli 15.10. ja silloin käsiteltiin kyläsuunnitelma toteutusta, päivitystä ja hanketyötä.
Kyläkyselylomakkeet jaettiin maaliskuun loppupuolella kylän joka talouteen ( 1 lomake/talous). Lomakkeita jaettiin 110 kpl ja niitä palautettiin 17 kpl. Ensimmäinen kyläkokous, jossa käsiteltiin kyläkyselyn tietoja, pidettiin 22.4. Matkakoti Matlenassa. Tilaisuuden veti yhteisökouluttaja Eija Lahtinen ja kokoukseen osallistui 19 kyläläistä. Kyläsuunnitelman käsittelyä jatkettiin syksyllä 25.9. samassa paikassa pidetyssä kyläkokouksessa, jota myös veti Eija Lahtinen. Tähän kokoukseen osallistui 12 kyläläistä.
Kyläkyselystä ja kyläkokouksista on tiedotettu lehti-ilmoituksin ja lehtijutuin sekä kyläkyselyn saatekirjeellä. Lisäksi kyläsuunnitelmaluonnos on ollut paloaseman ilmoitustaululla luettavissa ja suunnitelmasta on keskusteltu kyläyhdistyksen kokouksissa. Valmis kyläsuunnitelma jaettiin kylän joka talouteen joulukuussa 2002 ja lisäksi suunnitelma on luettavissa kyläyhdistyksen kotisivuilla internetissä.
lasten puuhapuisto valmistui syksyllä 2002 ja jo tekovaiheessa puisto oli ahkerassa käytössä. Leikkipuisto sisältyy Kukonharjan kyläkeskuksen kehittämishankkeeseen.
kehittämishankkeen seuraava vaihe eli kokoontumistilojen kunnostaminen vanhaan putkitehtaaseen oli jo aloitettu
jokirantoja on siistitty Saunakosken lavan kohdalta
tienvarsien siivoustalkoot toukokuussa
jääkiekkokaukalon pohja on tasoitettu kivituhkalla
naisten jumppa lauantaiaamuisin, vetäjänä Taina Matintalo
marraskuussa 2002 kolme henkilöä osallistui tietoverkkokoulutukseen, jonka yhteydessä valmistettiin kylälle omat kotisivut internettiin
kyläsuunnitelman yhteydessä jaettiin tiedote kyläyhdistyksen toiminnasta
Kyläsuunnittelutyöstä on vastannut Kukonharjan kyläyhdistyksen kyläsuunnitteluryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Marju Kivekäs, Virpi Jokinen, Kalevi Koivuniemi ja Päivi Koivuniemi.
Kyläsuunnittelutyötä on rahoittanut Vampulan kunnan Eläköön Kylät – projekti, joka on saanut rahoituksensa Joutsenten Reitti ry:ltä sekä Vampulan kunnalta. Projektin yhteyshenkilönä on toiminut maaseutusihteeri Elina Kamppari. Kyläsuunnittelutyön asiantuntijana on ollut yhteisövalmentaja Eija Lahtinen Bircaterra Ky:stä.
Kukonharja sijaitsee Huittisten kaupungissa
entisen Vampulan
kunnan koillisosassa ja rajanaapuri on nykyisin Loimaan kaupunkiin
kuuluva
Alastaro. Hieman savinen mutta vedenlaadultaan puhdas Kourajoki virtaa
läpi
kylän. Kukonharjan kylä käsittää entisen
Kukonharjan koulupiirin alueen. Pohjoisessa
se rajautuu Palojoen siltaan,
etelässä se yltää puoliväliin
Tanokkaantietä ja muilta osin rajana ovat entisen
Vampulan kunnan rajat. Kyläalueeseen kuuluvat mm. seuraavat
kylät: Mettänkulma,
Kitusuo, Pitkäkoski, Murto, Murronkylän enklaavi
Riuttanmaassa sekä osa
Tanokkaasta ja osa Siivikkalasta ja Soinilasta. Vampulan keskustaan
Sallilaan
on matkaa n.
Ensimmäinen maininta Kukonharjan kylästä löytyy v. 1569 Suur-Huittisten manttaaliluettelosta ( Suur-Huittisten historia I). Kylän nimen syntyhistoriasta kerrotaan seuraavasti: ”Ennen muinoin, kun paimenet karjoineen kulkivat metsissä, sattuivat Vampulan Tamareen kylän paimenet eksymään ja joutuivat lopulta eräälle korkealle mäelle, jonka kautta myöhemmin kuljettiin Vampulan kirkkoon, josta syystä kallio sai nimekseen Kirkkokallio. Toinen paimenista kiipesi mäessä olevaan puuhun nähdäkseen missä he olivat ja huusi sitten massa olevalle: ”Täällä näkyy talo!”. Kun toinen sitä epäili lisäsi hän vielä: ”Kyllä se talo on, koska harja näkyy ja kukko kiekuu.” Sitten he nimittivät tuntemattoman talon ”Kukonharjaksi” ja se nimi on saanut sitten olla koko kylällä edelleenkin. ( Maanmittaritkin ovat hyväksyneet nimen, koska se pitäjän kartassa muodostaa kukon harjan muotoisen mutkan.) ( Väinö Tapanila: Loimijoen rantamilta – muistelmia ja kansanperinnettä Vampulasta)
1900-luvun alkupuolella kylässä toimi kaksi kauppaa ja lisäksi Palojoen Osuuskaupan toiminta ulottui Kukonharjaan asti. Laakson kauppa perustettiin v. 1946. Sekä säästöpankilla että osuuspankilla oli sivukonttori kylässä 50-luvun alkupuolelta 90-luvulle asti. Koulu aloitti toimintansa v. 1910 ja kirjasto v. 1911. Koulu lakkautettiin v. 1995, jolloin oppilaat siirrettiin Sallilan ala-asteelle. Myös kirjasto on lakkautettu.
Kylän nykytilan kuvaus on koottu kyläkyselyn tiedoista, joita on täydennetty kyläkokouksissa ja kyläsuunnittelutyöryhmän kokouksissa. Kyläkyselyssä kylän nykytila sai asteikolla 4 – 10 keskiarvoksi 6,4. Tärkeimpiä kehitettäviä asioita olivat yhteisten kokoontumistilojen ja liikuntatilojen saaminen kylälle. Myös tieolojen parantaminen nousi esille voimakkaasti.
Kukonharjan kylässä oli v. 2002 noin 120 taloutta, joista vapaa-ajanasuntoja oli noin 20. Asukasmäärä oli v. 2002 noin 270 henkilöä ja vuonna 2010 asukasmäärä on hieman pienempi sekä muutama asunto on siirretty vapaa-ajan käyttöön . Kylässä asuu paljon lapsiperheitä ja ikärakenne on hyvä. Suurin osa vapaa-ajanasunnoistakin on ympärivuotisessa käytössä. Kyselyn mukaan Kukonharja on rauhallinen ja turvallinen paikka asua. Tyhjiä taloja ei kylässä juurikaan ole. Kaavoitettuja tontteja ei ole, kylään on laadittu ohjeellinen rakennusjärjestys, jossa rakennuspaikat on määritelty. Kyläkokouksessa keskusteltiin kylän myytävien yksityisten tonttien kartoittamisesta ja asumisviihtyisyyden lisäämisestä.
Kylässä on runsaasti monipuolista maataloustuotantoa ja monenlaista yritystoimintaa. Toimivia maatiloja oli v. 2002 yhteensä 36, joista 15 on kasvinviljelytiloja ja muilla on kotieläimiä seuraavasti: porsas- tai yhdistelmätuotantoa yhdeksällä tilalla, lihasikoja kolmella tilalla, lypsykarjaa viidellä tilalla, emolehmiä kahdella tilalla, kanoja yhdellä tilalla ja samoin lampaita yhdellä tilalla. Sen jälkeen maatilojen määrä on hieman vähentynyt ja lypsylehmiä on enää vain yhdellä tilalla. Yhdellä tilalla lihasiat ovat vaihtuneet kukonpoikien kasvatukseen.
Kylässä on v.
Kyläkyselyn vastauksissa ehdotettiin
luontokohteiden hyödyntämistä matkailijoiden
käyttöön ja esimerkkinä mainittiin opastettu
luontopolku ja näkötorni
Kirkkokalliolle. Lisäksi toivottiin palveluhakemistoa
kyläläisten, mökkiläisten
ja kylään muuttavien avuksi. Hakemistossa voisi olla
mainittuna
pienimuotoinenkin toiminta tai palvelu, jota ei
välttämättä ole edes
yhtiöitetty mutta näin voitaisiin mm. tiivistää
maatilojen välistä yhteistyötä.
Yritysten yhteistä markkinointia voitaisiin lisätä ja
yhteistyötä muutenkin
tiivistää. Vanhasta putkitehtaasta olisi mahdollista vuokrata
yritystilaa.
Sivuelinkeinojen ja suoramyynnin kehittäminen mainittiin myös
ja toivottiin
erilaisia toritapahtumia.
Kukonharjasta suunnistetaan asioille joko Sallilaan tai Huittisiin. Autottomuus hankaloittaa iäkkäämpien henkilöiden liikkumista mutta kyläkyselyn mukaan kyläläiset olivat pääosin tyytyväisiä erilaisiin kuljetuspalveluihin. Esikoululaiset ja alakoulun oppilaat kuljetetaan linja-autoilla ja takseilla Sallilaan ja yläkoulun oppilaat Huittisiin. Kutsutaksi- ja linja-autopalveluita on järjestetty iäkkäämpien asukkaiden avuksi. Kirjastoauto palvelee kyläläisiä joka toinen viikko.
Kylällä toimii aktiivinen vapaapalokunta, jonka toimintaan kyläläiset ovat myös tyytyväisiä. Aiemmin palomiehet lahjoittivat hälytyspalkkionsa VPK:n kalustohankintoihin ja edesauttoivat näin toiminnan jatkuvuutta. Nykyään Kukonharjan VPK ry on Satakunnan Pelastuslaitoksen sopimuspalokunta.
Kyläyhdistyksen ylläpitämä kesäkioski on toiminut v. 1996 lähtien joka kesä. Kioskin valikoimissa on mm. jäätelöä, karkkeja, pikkusuolaista ja elintarvikkeita. Muutamana kesänä kioski on pidetty auki talkoovoimin, muina vuosina myyntityöstä on huolehtinut työvoimatoimiston tuella palkattu työntekijä tai joku kylän nuorista on saanut kesätyöpaikan kioskista.
Kyläkyselyssä lasten päivähoitopaikkojen puuttuminen kylästä koettiin ongelmaksi ja samoin harrastuspaikkojen puute. Entisen koulun nurmikenttä oli huonokuntoinen ja tästä syystä vajaakäytössä. Myös jääkiekkokaukalon ympäristö kaipasi siistimistä. Naisten jumppapiiri toimi jälleen säännöllisesti mutta lämpimän kokoontumistilan puute hankaloitti tilannetta talvisin.
Postin toimintaan oltiin kyselyn mukaan pääosin tyytyväisiä. Lähtevän postin laatikko on paloasemalla ja lisäksi aiemmin jakaja otti myös asukkaiden laatikoista lähtevää postia. Pakettien kotiinkannossa koettiin ongelmaksi käteisen rahan puute, joten toivottiin mahdollisuutta maksaa pankkikortilla. Postikonttorin lakkauttamisen yhteydessä 1980-luvun puolivälissä Kukonharjan oma postinumerokin lakkautettiin ja postinumeroksi tuli Rutavan postinumero, joka taas aiheuttaa sekaannuksia m. kuorma-autoilijoille. Selkeintä olisi käyttää osoitteessa Vampulan postinumeroa.
Paikallisen vesiyhtiön veden laatu on hyvä ja verkoston mahdolliset viat korjataan nopeasti. Samoin sähkö ja puhelimet toimivat kyselyn mukaan hyvin eikä katkoksia juurikaan ole, matkapuhelimetkin toimivat kylän alueella hyvin eikä katvealueita ole. Sen sijaan kyselyvastauksissa toivottiin nopeampia tietoliikenneyhteyksiä ja internetin käyttömahdollisuutta kyläyhdistyksen tiloihin.
Viemäriverkostoa ei ole vaan jätevedet hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Tulevaisuudessa tämä aiheuttaa ongelmia tiukentuvien jätehuoltomääräysten vuoksi. Samoin kyselyn aikaan muun jätehuollon kehittäminen vaati toimenpiteitä, sillä kyselyn aikaan kunnan kaatopaikan sulkeutuminen oli jo tiedossa. Ahkerassa käytössä oleva hyötyjätteen keräyspiste ( paperi, pahvi, lasi, metalli) sijaitsi aiemmin paloaseman läheisyydessä mutta paloaseman laajennuksen yhteydessä keräyspiste siirrettiin kaupungin omistamalle maalle jalkapallokentän reunaan.
Kylän tiestö on sorapintainen ja varsinkin kelirikkoaikoina erittäin huonokuntoinen. Raskasta liikennettä on melko paljon ja maatilojen laajentuminen on lisännyt raskasta liikennettä koneiden suurentuessa. Tiestön parantamiseksi toivottiinkin vastauksissa pikaisia toimenpiteitä. Joen ylittävä silta uusittiin 1990-luvun puolivälissä ja tuolloin sillalta poistettiin painorajoitus. Katuvalojen kunnostusta toivottiin myös, osa valoista on syystä tai toisesta rikki ja lisäksi toivottiin myös muutamia katuvaloja lisää.
Pääosin siisti ja hoidettu kulttuurimaisema luo osaltaan viihtyisyyttä. Lähes kaikki kylän pellot ovat viljeltyjä ja karjatiloilla lietesäiliöt ja lantalat ovat kunnossa. 1990-luvun alusta lähtien kyläläiset ovat keväisin ennen äitienpäivää siistineet talkoilla tienvarret roskista. Kerättävät roskamäärät ovat selvästi vähentyneet vuosien varrella. Tienvarsien pusikoitumista olisi vielä saatava kuriin ja kesällä pujot olisi kitkettävä pois juurineen, jotta ne eivät leviäisi enempää. Myös jääkiekkokaukalon ympäristö kaipaa jatkuvaa huolenpitoa ja siistimistä. Järjestämällä tutustumisretkiä eri puolille kylää voitaisiin samalla pitää maisemaa kunnossa yhteistyöllä.
Jokimaisemaa haluttaisiin tuoda enemmän esille siistimällä rantoja ja estämällä pusikoitumista sekä nostamalla vedenpinnan korkeutta pohjapatojen avulla. Näin saataisiin kylälle jälleen myös uimapaikka ja virtaus koskipaikoissa lisääntyy ja parantaa samalla veden laatua. Palojoen kylässä joen alajuoksulla oli suunniteltu veden pinnan nostoa patoamalla ja yhteistyö joen kunnostamiseksi oli vireillä. Vanhan sahan ja myllyn aluetta haluttaisiin myös kunnostaa.
Linja-auton pysähtymispaikoilla ei ole minkäänlaisia katoksia ja sama ongelma koskee myös muita Vampulan alueen kyliä. Suurin kuljetuspalveluiden käyttäjäryhmä ovat koululaiset, jotka useimmiten tulevat pysäkeille polkupyörillä. Katokset, joiden yhteydessä olisi polkupyöräteline, voitaisiin toteuttaa kunnan ja kylien yhteisenä hankkeena ja näin yhtenäistää kuntamaisemaa. Katoksiin voitaisiin sijoittaa myös ilmoitustaulut ja pienet roska-astiat. Myös postilaatikkotelineillä ym. rakennelmilla voitaisiin yhtenäistää kylämaisemaa.
Kukonharjassa on runsaasti aktiivista yhdistystoimintaa. Kukonharjan VPK ry on perustettu vuonna 1952 ja se toimii edelleen vilkkaasti. Monet toiminnassa mukava olevista ovat maanviljelijöitä, joten päivähälytyksiinkin löytyy lähtijöitä. Lisäksi VPK:lla on toimivat nuoriso-, veteraani- ja naisosastot.
Kukonharjan Kyläyhdistys ry on huomattavasti nuorempi. Se aloitti toimintansa v. 1990 kylätoimikuntana ja rekisteröityi yhdistykseksi v. 1997. Kyläyhdistys pyrkii ylläpitämään monenlaista toimintaa, joista suurin yhteinen ponnistus oli v.2001 aloitettu kyläkeskuksen kehittämishanke, jonka tärkein osa-alue oli yhteisten kokoontumistilojen saaminen kylälle. Kyläläiset keräsivät keskuudestaan rahaa vanhan putkitehtaan ostoon ja kiinteistö kunnostettiin talkoovoimin.
Muita yhdistyksiä ovat mm. Keskustan paikallisosasto ja sittemmin toimintansa lopettanut Kukonharjan Pienviljelijäyhdistys. Myös Vampulan kappeliseurakunta ja Huittisten kaupungin nuoriso- ja liikuntatoimi järjestää kylässä toimintaa.
Kyläkyselyn mukaan kylässä on paljon toimintaa, yhteistyö ja talkoohenki ovat voimissaan. Ongelmana on aktiviteettien kasaantuminen yksille ja samoille aktiiveille, joten vastaajat toivoivat lisää ihmisiä mukaan yhdistystoimintaan varsinkin nuorempaa polvea mukaan.
Yhteistyötä tulisi lisätä kaikkien tahojen kanssa ja tiedottamista tehostaa mm. lisäämällä tiedotuskanavien määrää. Paloaseman ilmoitustaulu koetaan hyväksi mutta kaikkia se ei tavoita, joten toinen ilmoitustaulu Riuttanmaantien varressa lisäisi tehoa. Kyläyhdistyksellä on toimivat nettisivut, joita päivitetään aktiivisesti. Ensimmäinen sivusto oli perustettu jo vuosituhannen vaihteessa, v. 2002 sivusto oli Suitsait nettiin - verkkoyhteisön yhteydessä ja nyt on jälleen palattu omalle sivustolle. Uusi tiedotuskanava ovat postilaatikoihin jaettavat kylätiedotteet.
Kylän nelikenttään on koottu kyläläisten kyläkyselyissä ja kokouksissa esittämiä asioita. Nelikentässä tarkastellaan kylän sisäisiä heikkouksia ja vahvuuksia sekä kylän ulkoisia uhkia ja mahdollisuuksia. Näiden avulla on lähdetty kuvittelemaan tulevaisuuden kylää ja on valittu kylän tärkeimmät kehittämistä tarvitsevat ongelmat ja niistä johdetut tavoitteet.
|
Kylän sisäiset
heikkoudet - tonttien puute - palveluiden puuttuminen - tiestön huono kunto - oman auton välttämättömyys - puutteelliset tietoliikenneyhteydet - liikunta- ja kokoontumistilojen puute ( v. 2002) - uimaranta puuttuu - liian vähän nuoria yhdistystoiminnassa |
Kylän sisäiset
vahvuudet - hyvä sijainti - paljon lapsiperheitä - monipuolinen ikärakenne - rauhallinen ja turvallinen asuinympäristö - luonnon läheisyys - monipuolinen vahva maatalous - hyvä vesi - vireä yhdistystoiminta - kyläläiset aktiivisia - kehittämishanke - vanhan putkitehtaan tilat - lasten leikkipuisto |
|
Kylän ulkoiset uhat - lasten päivähoito osin ongelmallista - lähialueella monta puhelinyhtiötä, vaikeuttaa tehokkaiden tietoliikenneyhteyksien luomista ( v. 2002) - kiinteän lankaverkon purku ja laajakaistayhteyksien loppuminen (v. 2010) |
Kylän ulkoiset
mahdollisuudet - yhteistyö kunnan ja muiden tahojen kanssa kylän kehittämiseksi - yhteistyö muiden kylien kanssa - Joutsenten Reitin hankerahoitus |
Jos Kukonharjan asiat
kehittyvät asukkaiden toivomalla tavalla niin tulevaisuuden
Kukonharja voisi
olla seuraavanlainen kylä:
Kukonharja on hyvin toimeentuleva, vireä, lapsiystävällinen, turvallinen ja viihtyisä kylä, jossa ihmisten välinen vuorovaikutus on tiivistä ja yhteishenki hyvä. Kylässä on paljon nuoria asukkaita, lapsiperheitä ja kesäasukkaita.
Maatilojen välinen yhteistyö on laajaa. Eri elinkeinojen harjoittajat ovat yhteistoiminnassa keskenään. Kuljetuspalvelut toimivat hyvin ja autottomatkin pääsevät joustavasti asioilleen. Kyläyhdistyksen kioski toimii kesäisin.
Tiestö on kunnossa ja se on sorastettu hyvin, jolloin kulkuneuvot pysyvät puhtaina. Jätehuolto toimii tehokkaasti. Tietoliikenneyhteydet ovat kunnossa, jolloin etätyöntekijöitä voi muuttaa kylälle asumaan. Puhdas joki virtaa kylän halki ja joessa on kyläläisten yhteinen uimapaikka.
Kyläyhdistyksen kylätalo yhdistää asukkaita ja innostaa yhteiseen toimintaan. Kyläläiset saavat uusia vapaa-aikaa kehittäviä ja rikastuttavia ideoita, joita voidaan toteuttaa yhdessä. Yhteistyö eri tahojen kanssa on laajaa ja monipuolista.
Tähän on koottu kylän tärkeimmät ongelmat eli kehittämiskohteet ja niitä vastaavat tavoitteet, jotka ovat pohjana toimenpiteille.
|
Kylän ongelmat ja
kehittämiskohteet 1. Väestö
ja asuminen - ei tontteja - asumisviihtyisyys 2. Elinkeinot - luontokohteita ei hyödynnetä - maatilojen yhteistyö - palveluhakemisto puuttuu - postinumero aiheuttaa sekaannuksia 3. Palvelut - yleisen uimapaikan puuttuminen - kylän historian säilyttäminen 4. Yhdyskuntatekniikka - kylän tiestö on huonokuntoinen - katuvalot huonokuntoiset - jätehuolto tiukkenee - uudet jätevesimääräykset - kiinteän lankaverkon purku 5. Ympäristö - joki mataloitunut ja umpeutumassa - jokirantojen pusikoituminen - kylämaiseman siisteys ja viihtyisyys - pujo leviää - linja-autopysäkeillä ei ole katoksia 6. Yhdistys- ja
yhteistoiminta - tiedotus ei ole riittävää |
Kylän tavoitteet 1. Väestö
ja asuminen - kartoitetaan mahdollisia tontteja - parannetaan asumisviihtyisyyttä 2. Elinkeinot - luontokohteita tulisi kehittää - kehitetään maatilojen yhteistyötä - palveluhakemisto kylän kotisivuille - tutkitaan edelleen mahdollisuutta siirtyä käyttämään Vampulan postinumeroa 3. Palvelut - uimapaikan ja saunamökin kunnostus - kylätalon yhteyteen kylän oma museo 4. Yhdyskuntatekniikka - pyritään vaikuttamaan tiestön kuntoon - olemassa olevat katuvalot kuntoon ja muutama valopylväs lisää - selvitetään uusien jätehuoltomääräysten vaikutukset ja selvitetään jätevesien käsittelyä - pyritään saamaan kylälle nopeat tietoliikenneyhteydet 5. Ympäristö - joen kunnostus ( pohjapadot ym.) - siistitään jokimaisemaa - siistitään kylämaisemaa - pujontorjuntatalkoot - katokset pysäkeille 6. Yhdistys- ja
yhteistoiminta - lisätään tiedotuskanavia ja tehostetaan olemassa olevien käyttöä |
Tässä on esitetty tulevat toimenpiteet yleispiirteisesti. Jokainen toimenpide vaatii yksityiskohtaisen suunnittelun siinä vaiheessa, kun toimenpiteen käytännön toteuttaminen käynnistyy. Osasta toimenpiteitä voidaan tehdä erillinen hankesuunnitelma joko kylän omana hankkeena tai sitten yhteistyössä esim. toisten kylien kanssa.
Lisäksi jokainen toimenpide vaatii toteutuakseen kyläläisten aktiivista panosta asioiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että jostakin tietystä toimenpiteestä kiinnostuneet kyläläiset lähtisivät rohkeasti mukaan kehittämään heille itselleen tärkeitä asioita. Jokaisen kyläläisen pienikin panos on arvokas yhteisten asioiden toteuttamisessa ja entistä paremman Kukonharjan rakentamisessa. Toimenpiteiden toteuttamisesta kiinnostuneet kyläläiset voivat ottaa yhteyttä Kukonharjan kyläyhdistyksen puheenjohtajaan tai sihteeriin, jotka ohjaavat kyläsuunnitelman yleistä eteenpäinvientiä.
Kartoitetaan mahdollisia tontteja ja markkinoidaan niitä mm. kyläyhdistyksen kotisivuilla ja yhdessä kunnan kanssa. Parannetaan yleistä asumisviihtyisyyttä kyläkeskuksen kehittämishankkeen avulla.
Kehittämishanke on viety loppuun aikataulussaan ja sen ansiosta kylällä on viihtyisät kokoontumistilat sekä leikkipuisto lapsille asumisviihtyvyyttä lisäämässä. Tonttikartoitus sen sijaan ei tuottanut tulosta, halukkaita tontinmyyjiä on vaikea löytää.
Kartoitetaan luontokohteet ja niiden mahdollinen hyödyntäminen. Kehitetään maatilojen ja yritysten välistä yhteistyötä mm. palveluhakemiston avulla. Selvitetään maatilojen yhteistyömahdollisuuksia. Selvitetään Postista miten voitaisiin siirtyä käyttämään virallisestikin Vampulan postinumeroa.
Palveluhakemiston kerääminen ei onnistunut, sillä yrittäjiä ei onnistuttu aktivoimaan tuomaan esille omia palveluitaan. Yritysten sekä maatilojen välinen yhteistyö perustuu luontaiseen kanssakäymiseen ja synergiaetujen muodostumiseen sitä kautta. Yhteistyö onnistuu helpoimmin, kun sille on todellinen yrityslähtöinen tarve.
Yhdessä kunnan ja muiden kylien kanssa on selvitetty postinumeroasiaa mutta muutamat yrittäjät halusivat säilyttää Rutavan postinumeron.
Kokoontumistilat kunnostettiin entisen putkitehtaan kiinteistöön kehittämishankkeen avulla. Entiseen tehdas- ja varastokiinteistöön rakennettiin yleisövessat palvelemaan mm. leikkipuiston ja tanssilavan käyttäjiä ja kunnostettiin kokoontumistila, jossa on myös pieni keittiö. Iso varastotila mahdollistaa tilojen myöhemmänkin laajennuksen. Kylätalossa kokoontuu tällä hetkellä säännöllisesti mm. kaupungin, seurakunnan ja 4H - yhdistyksen kerhoja sekä MLL:n perhekahvila kyläyhdistyksen tapahtumien lisäksi.
Kylätalon alue vaatii jatkuvaa kunnostusta ja huolenpitoa. Seuraavat kunnostusta vaativat kohteet ovat kioskin katto, kylätalon päädyn laudoitus ja saunamökin remontointi.
Pyritään vaikuttamaan tiestön parantamiseen mm. yhteistyöllä Tanokkaan kyläyhdistyksen kanssa. Rikkinäiset katuvalot kunnostetaan ja pyritään saamaan muutama lisää. Selvitetään yhdessä kunnan edustajien kanssa uusia jätehuoltovaatimuksia.
Rikkinäisiin katuvaloihin on saatu parannusta mutta ei lisää valopylväitä. Hyötyjätteiden keräyspiste on siirretty paloasemalta jalkapallokentän tontille ja alue on aidattu kyläyhdistyksen toimesta. Jätevesiasia on edelleen kesken, asian eteenpäinvieminen odottaa nyt kaupungin kannanottoa miten jätevesiasiat hoidetaan yleisellä tasolla.
Hoidetaan yhdessä yhteistä kylämaisemaa erilaisten siivous- ja pujotalkoiden yms. avulla. Palojokilaisten kanssa yhdessä rakennetaan jokeen patoja, joilla pyritään nostamaan vedenpinnan korkeutta. Kehittämishankkeeseen liittyen tehdään erilaisia maisemanhoitotöitä ja kunnostetaan yleinen uimapaikka kyläsillan pieleen. Linja-autojen pysähtymispaikoille tehdään katokset yhteistyössä muiden kylien kanssa. Katoksen yhteyteen tulisi ilmoitustaulu, roska-astia ja mahdollisesti polkupyöräteline.
Kourajoen kunnostushanke on alkamassa: hankkeessa ovat mukana Huittisten kaupunki, ympäristökeskus, muut lähialueen kylät ja kalastusalue. Hankkeen vetovastuu on Huittisten kaupungin ympäristötoimistolla ja ympäristökeskuksella. Kyläyhdistys on sitoutunut toteuttamaan tarvittavia käytännön toimia yhdessä kaupungin kanssa.
Tehostetaan tiedottamista mm. rakentamalla Riuttanmaantien varteen ilmoitustaulu ja tehdään kyläyhdistyksen kotisivut internettiin. Linja-autokatoksissa voisi olla myös ilmoitustaulut. Yhdistysten toimintaa esitellään laajasti kylän kotisivuilla, samoin kerätään tietoa erilaisista palveluista, urakoitsijoista ym., joita kylän alueelta on saatavana.
Suitsait nettiin – verkkoyhteisö, jonne oli kerätty lähikuntien yhdistyksiä ja yhteisöjä, on hiljentynyt aktiivivuosistaan, joten kyläyhdistys perusti uudelleen omat kotisivut. Kotisivuilla on mm. tapahtumakalenteri ja aktiivisesti päivitettävä ajankohtaista – osio. Lisäksi kyläyhdistys tiedottaa Facebookin kautta kylän tapahtumista ja kuulumisia.
Postilaatikoihin jaettava kylätiedote tehdään säännöllisesti muutaman kerran vuodessa. Tiedotteeseen kerätään kylää koskevia ajankohtaisia asioita.
Kyläsuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään vuosittain Kukonharjan kyläyhdistyksen kevätkokouksessa. Kyläyhdistys huolehtii kyläsuunnitelman tarkastamisesta ja päivittämisestä ennen kokousta, jolloin kyläkokouksessa voidaan esitellä johtokunnan tekemä kyläsuunnitelmaluonnos.
Kyläyhdistyksessä kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys annetaan kyläsuunnitelmasihteerin tehtäväksi, joka huolehtii käytännössä muutosten teosta voimassaolevaan kyläsuunnitelmaan. Kyläsuunnitelmasihteeri tekee muutoksia vuoden aikana sitä mukaa kuin tarve vaatii. Seurannassa voidaan asiat ryhmitellä toimenpiteittäin toteutuneisiin asioihin ja kehitettäviin asioihin.
Kyläyhdistys ohjaa eri toimenpiteet työryhmille ja vastuuhenkilöille, jotka huolehtivat toimenpiteiden toteuttamisesta. Kyläsuunnitelmasihteeri kerää toimenpiteiden tilannetiedot työryhmiltä ja vastuuhenkilöiltä.
Kaikki kyläläiset voivat olla mukana kylän kehittämisessä ja kyläsuunnitelman toteuttamisessa ja päivittämisessä. Toimenpiteiden toteuttamisessa tarvitaan kyläläisten ideoita ja talkootyötä. Työryhminä ja vastuuhenkilöinä voivat toimia kaikki kyläläiset riippumatta siitä kuuluvatko he kyläyhdistykseen. Myös kylän eri yhdistykset ja seurat ovat toimenpiteiden kehittelijöitä ja toteuttajia.
Kyläyhdistys tekee vuosittaisen toimintasuunnitelman, johon otetaan kyläsuunnitelmasta niitä asioita ( kehitettäviä asioita), joita vuoden aikana aiotaan toteuttaa. Toimintasuunnitelman valmistelutyöt voidaan tehdä eri työryhmissä ja samalla ne arvioivat toteuttamiseen tarvittavat resurssit ja yhteistyökumppanit. Työryhmien ehdotusten perusteella kyläyhdistyksen kokouksessa laaditaan koko kylän toimintasuunnitelma. Isommista asioista tehdään hankesuunnitelmia ja haetaan hankerahoitusta toteuttamiseen joko kylän omana hankkeena tai yhdessä muiden kylien kanssa. Toimintasuunnitelma yhdessä päivitetyn kyläsuunnitelman kanssa käsitellään kyläyhdistyksen vuosittaisessa kevätkokouksessa.
Päivitetty kyläsuunnitelma tai sen tiivistelmä jaetaan vuosittain joka talouteen kyläkokouksen jälkeen. Kunnan yhteyshenkilölle, maaseutusihteerille, toimitetaan vuosittain päivitetty kyläsuunnitelma kevätkokouksen jälkeen.
Kukonharjan
kyläyhdistys ry:n johtokunta v. 2010
puheenjohtaja
Eila Aaltonen
Päivi Elonen
Asko Hosike
Marju Kivekäs
Lauri Matintalo
Tanja Petrell
Sanna Pietilä
Anssi Rannikko
sihteeri Päivi Koivuniemi puh. 050 410 3770
Kukonharjan Vapaaehtoinen Palokunta ry
palokunnan päällikkö Pauli Matintalo
hallituksen puheenjohtaja Asko Hosike
sihteeri Jaakko Koivuniemi